Ylitsevuotava malja.

Nyt käydään kovaa keskustelua yhden henkilön päihteiden käytöstä, josta puhutaan häiriöllisestä käyttäytymisestä, väkivallasta ym. Mitä kaikkia nimikkeitä vain keksitäänkin.

Asia on saanut kohtuuttomat mittasuhteet julkisuuden muodossa.

Kaksikymmentä vuotta on pystytty jo työpaikoilla puuttumaan päihdeongelmiin järkevästi, niin että siinä kunnioitetaan myös päihdeongelmaisen asemaa myös hoitoonohjauksellisesti. Tämä ei onnistu kuitenkaan Eduskunnassa.

Minulle tulee mieleen eräs koulutus, jossa puhuttiin ylitsevuotavasta maljasta. Se sellainen pikarin mallinen lasi, johon tippui tipottain nestettä ja nesteen pinta nousi aina tippa kerrallaan lasissa, kunnes lasi tuli täyteen ja se alkoi vuotamaan yli lasin reunan.

Tämä kuva kertoo aika hyvin sen ympäristön, miten asioihin suhtaudutaan. Tipat kertovat asioita joita ongelmainen tekee, joita ei käsitellä vaan ne jätetään sinne piiloihin hautumaan ja kaikki hyväksyy menettelyn. Ongelmainen itse tekee sitä mitä hyväksytään ja kaikki on kunnossa. Siihen asti, kun tulee se viimeinen pisara, joka valuu yli, silloin pomo ja kaikki päättävät tahot reagoivat asiaan ja seurauksena on lopputili tms. Miten ongelmainen tämän ymmärtää, no tietenkin siten että mistä ne nyt suuttuivat, tästä viimeisestä kerrastako? Mitä hän on tehnyt väärin, kun näin on aina tehty? Tämä on ollut hyväksytty käytäntö.

Tähän hyväksyntään on saattanut kulua jo useita vuosia ja alkoholismi on saanut tiukan otteen ja mitä tekee työyhteisö, se ohjaa hoitoon, vaikka laki ei sitä lain puitteissa velvoita, suosittaa vain, koska se on eettisesti oikein.

Ja mitä tapahtuu aika suurella todennäköisyydellä, ongelma uusiutuu, henkilö saa ”kenkää” ja mitä vastaa työyhteisö ja ihmiset ympärillä. Sanoinhan minä, ei siitä mitään tule.! Se on juoppo eikä sitä voi auttaa kuin AA tai uskoontulo.

Nyt kun kuulen näitä esiin marssineita ”jukisuuden” hakijoita, en oikein jaksa ymmärtää heitä ja heidän käytöstään, kun he alkavat nostamaan jo kerran hyväksyttyjä käytösmallejaan julkisuudessa esiin.

Minulla on vain yksi neuvo päihdeongelmaisten kohtaamiseen ja se on, ongelmaan pitää puuttua heti ja se että ongelmaiselle ne rajat minkä sisällä toimitaan, rajoja ja toiminta malleja ei aseta se päihdeongelmainen omine lipevine ja tunteisiin vetoavine puheineen.

Lopuksi haluankin kysyä kumman enemmän pitäisi hävetä tätä asiaa Hakkaraisen, vai ehkä jonkun tai joidenkin muiden?

Jos päihdeongelmainen ei käy täysillä niin ei näytä ympärillä olevillakaan olevan kaikki voltit ja ampeerit olevan käytössä.

hanante
Muut Kiuruvesi

Olen 69 vuotias
Eläkkeellä.
Harrastuksina: veneily, ravit. Harrastukset vähenee, vene on myyty, samoin asuntoauto, eli pitkä karavaanari ura alkaen -87 on mennyttä kauraa.. ja raveihin en pääse kuin kesällä.
Liikun paljon. Harvoin kotona.
Koti on siellä asun, eli sekin on muuttunut, nyt olen paljon kotona...
Aviossa, asun Espanjassa, vaikka tiedoissa lukee nyt Kiuruvesi, eli kotikunta muuttui.
Koulutus: Kiertokoulu vastapäivään. ammattikoulu, muutama tutkinto, linja-auton kuljettaja, päihdetyö, terapia, teologia, sielunhoito, johtamis- tutkinto(AMK), myyjäkoulutus. Sekä lukuisia eri työhön liittyviä lyhyempiä koulutuksia, eli pätevyyksiä.
Kohta on kelattu Suomi aika hyvin läpi, samoin osa Eurooppaa.
Kesäisin pyrin olemaan Suomessa.
En ole ehdolla, siihen on omat perusteeni, politiikka on menettänyt kasvonsa ja arvokkuutensa.
Teen harrastuksen pohjalta ohjelmia Radio Finlandiaan Fuengirola, sekä mukana Iskelmäviikkotapahtumassa alkaen 2007 vuodesta....edelleen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu