Hannu Kärkkäinen Tällainen minä olen, mikä on sinun puolustuksesi.

Syy, seuraus, vai sairaus.

Alkoholi, alkoholismi, alkoholisminhoito herättää tälläkin palstalla keskustelut.

Itseäni on aina kiehtonut, onko alkoholismi, syy, seuraus vai sairaus.

Kenellä toimijalla on siihen parhaat keinot. Arvioita suoritetaan monesti, eri sektorien välillä, julkinen, yksityinen ja kolmassektori.

Onko näillä eri sektoreilla eri asiakaskunta vertailun tueksi, vai onko jollakin sektorilla joku erityisosaaminen, tai keino omassa työssään.

Minua itseäni aina hämmentää nämä erisektorit, missä kulkee se raja, koska kaikki tekevät kuitenkin samaa työtä. esim. sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksissa.

Suomessa laitoshoitoja on kehitetty -90 luvun vaiheista aika paljon.

Niin sanotut työpainotteiset huoltolat ja laitokset lopetettiin ja siirryttiin enemmän terapia pohjaisiin hoitomuotoihin. Mukaan on tullut myös lääkkeellisiä hoitomuotoja jopa sairaalatasoista hoitoa.

Mututuntuma tuloksilla ja satunnaisotoksiin perustuvilla tuloksilla kehutaan ja markkinoidaan hoitoja.

Eräs palveluntuottaja mainostaa omia hoitojaan ” Alkoholismin hoito suomalaisella menetelmällä, joka perustuu lääkkeen ja terapian yhteisvaikutukseen. 78% asiakkaistamme onnistuu XxxxxXxxx avulla!”

Luvut näyttävät hyviltä, mutta kaukana totuudesta. Samantyyppisiä prosenttilukuja heitellään mainonnassa myös muilta tahoilta.

Kuitenkin perus kysymykseen. Syy, seuraus vai sairaus, perusteluineen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (66 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Alkoholismi on yleisnimitys erilaisille syndromille, joihin kaikkiin liittyy alkoholista aiheutuvia ongelmia.

Siksi kysymykseesi ei voi mielestäni vastata yksinkertaisella vastauksella oikein, vaan eri tapauksia tulee analysoida syvällisemmin.

Mielestäni yksi selkeä edellytys alkoholismille on taipumus addiktioon etanolille. Ilman tuollaista taipumusta alkoholismia ei synny, vaikka muut taustalla vaikuttavat ongelmat olisivat samoja. Ne ilmenevät sitten toisenlaisina persoonallisuushäiriöinä.

Joillain ihmisillä tuo addiktiotaipumus lienee niin voimakas, ettei paljon muita tekijöitä tarvita, mutta useimpien kohdalla siihen riippuu erilaisella painoarvolla myös muita tekijöitä.

Yksi yleinen lisäsyy alkoholismin kehittymiselle on persoonallisuuteen liittyvä taipumus impulssikontrollihäiriöön, eli kyvyttömyyteen tehdä rationaalisia ratkaisuja silloin, kun joku asia sillä hetkellä tuntuu hyvältä. Tällainen häiriö yhdistyneenä addiktioon on jo hyvin voimakas yhdistelmä.

Kolmas tekijä, joka osittain liittyy impulssikontrollihäiriöön on vastuuton luonteenpiirre. Tämä ei ole aivan sama asia kuin impulssikontrollihäiriö, vaan on nimenomaan luonnekysymys. Jos ihminen on tarpeeksi vastuuntuntoinen, niin hän pyrkiii aina ensisijaisesti huolehtimaan velvollissuuksistaan tuntuupa mikä tahansa muu asia kuinka kivalta tahansa.

Neljäntenä tekijänä voidaan pitää traumaattisia kokemuksia, jotka voivat juontaa juurensa lapsuudesta tai sitten nykypäivästä. Käsittääkseni tämä neljäs tekijä on vähäisin tekijä painoarvoltaan verrattuna edellämainittuihin. Tietysti alkoholistien kohdalla on helpointa tutkia nimenomaan tätä puolta. Vaikea lapsuus, hylätyksi tulemisen tunne, avioero j.n.e. Ne ovat helposti todennettavissa. Mutta silloin usein unohdetaan ne sadattuhannet muut vastaavat tapaukset, joilla on ollut vaikka kuinka vaikeata, mutta heistä ei kuitenkaan ole tullut alkoholisteja.

Edellämainittujen syiden kombinaatio erilaisine painotuksineen sitten määrittää sen miten alkoholismi ilmenee. Vaikeimmat tapaukset ovat tietysti niitä, joiden kohdalla nuo kaikki toteutuvat raskaasti.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Alkoholismi on kyllä luokiteltu sairaudeksi, jopa Suomessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se on tietysti määrittelykysymys eikä se tosiseikka, että jokin on tällä hetkellä määritelty sairaudeksi vielä kerro kovin paljon. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten määriteltiin myös homoseksuaalisuus sairudeksi.

Lisäksi alkoholismiin liittyvät oireet ovat niin monenkirjavia ja yksilöllisiä, ettei ole helppoa määritellä sairauden määrittelylle ominaista kaiken kattavaa oireyhtymää.

Niistä helpoin määriteltävä on kenties kemiallinen riippuvuus, mutta edes sitä ei esiinny kaikilla alkoholisteilla, joiden kohdalla ongelmat ilemnevät ennenkaikkea sosiaalisella puolella ja humalatilaan liittyvällä persoonallisuuden muutoksen mukanaan tuomalla päättömyydellä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #3

Lukisit nytvaikkasen ICD 10 -koodiston F10 osan. Homoseksuaalisuus sairautena verrattuna alkoholismiin...ei oikein vakuuta. Onko skitsofrenia sairaus vai ilmentääkö seitse asiassa vain rikasta mielikuvitusta?

WHO ei tietenkään ole pätevä luokittelemaan sairauksia, joten ilman muuta mielipiteesi voittaa. Nykypäivän trendi: mielipide on tasavertainen asiantuntijoitten tekemän luokituksen rinnalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #4

Ymmärsin kommenttia kirjoittaessani itsekin, että rinnastus homoseksuaalisuuteen ilmiönä on niin etäinen, ettei sanomani välttämättä mene läpi siten kuin olin sen tarkoittanut. Viestini oli vain, että sairaudeksi määrittely ei lääketieteen tai psykiatrian historiassa ole kovinkaan johdonmukainen ja pysyvä asia.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Olen Max täysin samaa mieltä. Sairauden kestosta ajattelen ehkä toisella tavalla , omallani.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#1#Tuo vastuuton luonteenpiirre on aika kauniisti sanottu.

Olisiko myös tuo kyvyttömyys tehdä ratkaisuja, myös käänteisesti niinettä ratkaisuja tehdään enemmänkin itsetuhoisesti ajatellen ja luovuttaen. Lyhyesti, elämästä luopumista.

Mielestäni kaikki jotka juovat riittävästi ja säännöllisesti alkoholia sairastuvat.
Vain ne heikoimmat yksilöt lopettavat kehityksen, jostain syystä, eivätkä koskaan saavuta alkoholistin arvonimeä.

Kiitos Juha nuo vastaukset eivät synny ilman syvää pohdintaa tai tietämystä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten mainitsin alkoholismi esiintyy hyvin eri tavoin eri ihmisissä. Kaikki eivät suinkaan ole itsetuhoisia eivätkä edes mene pohjamutiin asti, vaan heidän alkoholiongelmansa ilmenee rajuna persoonallisuudenmuutoksena silloin kun alkoholia nautitaan, josta seuraa täysin päättömiä tekoja. Muut samassa seuruessa olleet saman määrän juoneet voivat edelleen keskustella keskenään aivan asiallisesti ja muistaa sekä tiedostaa hyvin missä mennään ja moneltako on tarkoitus palata kotiin ja niin edelleen. Hyvin suuri osa noista töpeksijöistä tulee jossain vaiheessa alkoholisteiksi, jos eivät lopeta juomista kokonaan. Ei kuitenkaan itsetuhoisuuden kautta, vaan nimenomaan kontrollikyvyttömyyden kautta.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #12

#12# Itsetuhoisuudella tarkoita sen syvintä näkymätöntä olemusta. En konkreettista itsetuhoisuutta.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Alkoholismi ei ole syy vaan seuraus, ja kuten Max totesi, sairaus.

Harva alkoholisti on silti sairastunut ilman omaa syytä ja hyvä veikkaus on että lähes kaikki ovat vetäneet alkoholia kurkusta alas ihan vapaaehtoisesti. Ja ennen sairastumistaan he ovat tienneet juovansa riippuvuutta aiheuttavaa ainetta. Alkoholisti on siis ymmärtänyt ennen sairastumistaan riskin mutta suhtautunut siihen joko hyväksyvästi tai piittaamattomasti. Vastuu sairastumisesta on siten alkoholistilla.

Yhtä kaikki, kun yhteiskunta hoitaa laittomia aineita vetäneitä, sen tulee hoitaa myös alkoholistit.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se on nyt itsestäänselvää, että jokainen alkoholisti on vapaaehtoisesti juonut alkoholia. Mutta ei se silti selitä sitä miksi he ovat sairastuneet ja muut eivät. Juuri sitä syytä pyrin analysoimaan ensimmäisessä kommentissani.

Suomessa ja joissain muissa maissa mielletään asia todellakin kirjottamallasi tavalla, että henkilö ottaa "riskin" juodessaan alkoholia. Sen sijaan toisenlaisissa kulttuureissa ei tuota riskiä korosteta millään tavoin. Olen ollut myös työssä Italiassa ja nykyistä paljon nuorempana oli aika hämillistä havaita tuo tosiseikka.

Kerran olin kylässä eräässä perheessä, jossa mummi kokkasi ruokaa keitiössä ja totesi jossain vaiheessa, että ruokajuomaa ei ehkä ollut riittävästi. Hän ojensi 7-vuotiaalle tyttären tyttärelleen tuhat liiraa kouraan ja pyysi häntä käydä kulmapuodissa hakemassa litran pullon pöytäviiniä. Kiltisti ja kuuliaasti tyttönen noudatti mummin pyyntöä ja pinillä kätösillään kiikutti pullon pikin mukulakivikatua kulmakaupasta kotiin ojentaen sen sitten mummilleen kuin maitopurkin konsanaan. On mahdotonta kuvailla sitä perusasennoitumisen eron suuruuden sfääriä, joka jo äidinmaidosta imeytyy lapseen verrattuna meikäläiseen riskikulttuuriin ja ongelmakeskeiseen keskusteluun. Humalaista aikuista tuo tyttö oli tuskin koskaan nähnyt elämässään.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#7# Meidän pitää erottaa Eurooppalainen viini ja juomakulttuuri Suomalaisesta ja vieläpä Suomalais - ugrilaisesta juomakulttuurista, joka on humalahakuista juomista.
Suoemlla ja Suomalaisilla on vielä pitkä matka oppia Eurooppalaine juomakulttuuri.

Suomessa ollaan pääsemässä myös eroon syyllistävästä sotien jälkeen syntyneestä ilmapiiristä, mutta siihenkin on vielä matkaa.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Oma käsitykseni on tyly ja suoraviivainen enkä jätä tilaa teorioille. Alla jo sanoinkin että ihmiset ovat erilaisia eivätkä kaikki sairastu muissakaan sairauksissa. Toisilla on sietokykyä, toisilla elimistö käsittelee alkoholin eri tavalla. On jopa epätodennäköistä että isossa porukassa kaikki sairastuvat. Tämä on nähty läpi ihmiskunnan historian eri sairauksien osalta. Sama koskee muuten bakteereja ja vieläkin pienempiä elollisia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #23

Niin, eli korostat sen ensimmäiseksi mainitsemani, eli addiktiivisuuden, vaikutusta sairauden kehittymisessä. Sitä(kin) toki tarvitaan, mutta se ei riitä, jos yksilö jo varhain tiedostaa addiktiivisuutensa ja pystyy itseään kontrolloimaan. Ja tuohon kontrolloimiskykyyn liittyy sitten perusluonne ja muut persoonallisuuteen liittyvät tekijät sekä traumaattiset kokemukset joissain tapauksissa.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Puhutaan kahdesta ei asiasta kun puhutaan alkoholisoitumisesta. Eurooppalainen juomakulttuuri ei ole humalahakuista, kuten suurimmalla osalla Suoalaisia on.
Tällä hetkellä on opittu jo hieman toisen tyyppistäkin juomista.
Se, miksi sitten kaikki ei alkoholisoidu on yksinkertaista, viinan käyttöön tulee muutos, käytetyn alkoholin määrä pienenee, joillain järki voittaa ennen riippuvuuden syntyä, elämäntilanne muuttuu. Nämä ns. kohtuukäyttäjäksi itseään kutsuvat voivat silti liikkua siellä raja-arvoissa hyvinkin pitkään.
Kun ihminen juo humalahakuisesti riittävän kauan hänelle kehittyy alkoholismi.
Sille ei ole olemassa mitään "esto"geeniä joka varjelisi hänet siltä. Kun tarpeeksi kauan juo siitä syntyy myös muita ongelmia, sosiaalinen, fyysinen. Nostan tarkoituksella esiin myös tuon henkis/hengellisen näkökulman. Suurin syy lienee syyllisyys, pidemmän juomisen jälkeen. Tutkimusten ja seurantojen pohjalta , juomaan retkahtamiseen johtuva syy on syyllisyys se on yksi suurimmista syistä.

Ei se Eurooppalainen juomakulttuuri kuitenkaan poista sitä tosiasiaa etteivätkö, muut alkoholiperäiset sairaudet seuraisi alkoholin kulutuksen mukana.
On aina sanottu että alkoholin käyttö estää sydän ja verisuonitauteja, tai on hyvä sydänlääke. Se lääkäri, joka tuollaisen lausunnon antaa yleisenä lausuntona, erehtymättä siihen mistä kautta ne todelliset vaikutukset tulevat, tulevatko ne yhdestä punaviinin mukana tulevasta ainesosasta, vai itse viinistä?
Myös ruokailutottumukset viininjuojamaissa on ihan erilaiset.
Suurin osa ja viralliset lausunnot eivät tue sitä näkemystä, että alkoholin käytöstä olisi jotain hyötyä.
Sydänlääkärien yksiselitteinen kanta on se että on olemassa parempia sydänlääkkeitä, ilman haittoja lääkkeinä.
On totta että meillä on kielteinen suhtautumine ja jopa jyrkkä suhtautuminen alkoholiin. Onko se hyvä vai paha. Siinä suhteessa paha että se synnyttää vastareaktioita.
Onneksi olemme muuttaneet myös hieman asennettamme alkoholiongelma ei ole enää kuitenkaan yksityisasia, jos se alkaa näkymään yhteisössä tai työpaikoilla, siihen osataan puuttua.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Eräs selitys alkoholismille on että se on fyysinen, psyykkinen ja mystinen sairaus.
Mystinen tarkoittaa selittämätön. Alkoholismista toipumista on yritetty keksiä vähintään vuosisatojen ajan. Taidetaan olla alkupistessä.

Todellisesta alkoholismista toipumiseen (pysyvään raittuteen) ei ole juuri muuta ratkaisua kuin hengellinen kokemus, siis se että henkilö alkaa toimia, tuntea ja uskoa toisin kuin aikaisemmin.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#10# Suomalaisessa yliopistomaailmassa on esitetty kaksi kokonaisihmiskäsitystä. Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toisena kokonaisihmiskäsityksenä, Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkis/hengellisenä kokonaisuutena.
Näiden pohjalle on myös luotu monet hoitomallit, kuka mitäkin osa-aluetta painottaen.
Jorma Niemelä on nimenomaan omassa väitöskirjassaan tutkinut tuota hengellistä osa-aluetta.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#6# Pasi. Kysynpä saman kysymyksen jonka heitti eräs Tohtori väitöskirjassaan. Jos se on pelkkä sairaus, miksi sitten ihmisiä paranee tai toipuu muissa hoidoissa. Iso osa myös ilman hoitoa tai siihen verrattavaa toimintaa, spontaanin toipumisen kautta.

Käyttäjän SeppoKoski kuva
Seppo Koski

Mielestäni puhutaan mielensairaudesta joka on itse "rakennettu toimintamalli" aivan kuin AA:n ohjelmassa todetaan. Kokemusta tuosta selviytymisprosesista, toimii! Kyse on omasta halusta ja oivalluskyvystä. Lopultakin yksinkertaista ainakin näin yli 10 vuoden jäleekeen selvinpäin:

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #15

#15# Rohkeasti, mutta hyvin sanottu mielensairaudesta. Miten sieltä noustaan ylös, niin siihen ei ole kuin yksi keino, mielenmuutos. Se miten itsekukin hoitaa tuon mielenmuutoksen ylläpidon jää aina jokaisen ihmisen itsenä päätettäväksi.
Se miksi kaikista ei tule alkoholisteja on mielestäni enemmänkin tuosta samasta ajatuksesta kiinni.

Käyttäjän SeppoKoski kuva
Seppo Koski Vastaus kommenttiin #18

#18# Niin, minä olen kuvannut prosessia itse suoritetuksi "aivopesuksi", ajatusmallisi muuttuu hiljalleeen kun joutuu "kohtaamaan" oman itsensä mutta ilman mitään ulkoista pakkoa! Ammattisi on minun näkövinkkelistä, anteeksi vaan täysin turha, koska kaikki ulkoinen "pakote" lisää henkilön minän voimaa vastustaa muutosta. Hyvin yksinkertaista näin taaksepäin katsoessa. Minnesota hoitokin käyttää tätä ohjelmaa mutta aika on liian lyhyt useimmille ja maksaa aika paljon, AA on ilmainen!

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #21

#21# Minusta on ihan mukava että ammattini on turha.
34 vuotta raitistuin itse. Käytin omassa toipumisessani paljon erilaisia itse kehittelemiäni malleja.
Kun olin päihdetyössä mukana käytin noita metodeja työssäni ja toivoin, että jospa joskus löytyisi sellainen terapiamalli, jonka tuntisin omakseni.
Käytyäni sielunhoitokoulutuksen teologisessa, törmäsin jenkkilässä käytettävään yleisimpään terapiamalliin realiterapia, sanoin heti tämä on se mitä olen etsinyt.
Jenkkilässä eri hoitolaitoksissa ja kuntoutuksissa käytetään nimenomaan huume ja alkoholistien kuntoutuksessa William Gleaser Valinnan mallia.
Tampereella aloitettiin koulutus realiteettiterapiasta, joka on kaksi vuotinen (RTC)
Kävin tämän ja olen itse edelleenkin sitä mieltä että se oli paras koulutus jonka olen käynyt.
Jos ei tunne terapia malleja , niin suotta sitä on pelkästään kirosanana pitää.
Minä en tarvitse siihen mitään julkista hyväksyntää onko ammattini tai koulutukseni hyvä tai huono.
Olen itse pohtinut omaa selviytymistäni, enkä taivu ihan helposti jokaiseen oppiin tai uskomuksiin.
Palaute tulee kyllä ihan jostain muualta.

Käyttäjän SeppoKoski kuva
Seppo Koski Vastaus kommenttiin #24

Niinpä, tämä kertoo kaiken " oppiin tai uskomuksiin" kuitenkin itselläsi on oppi tai uskomus eli tarjoat apua joka ulkoista apua tarvisevalle. Meidän on turha jatkaa, et selvästikää ole uskaltanut tutustua AA:n ohjelmaa!

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #26

#26# vastaanpa nyt vain näin.
Olen raittiuden alkuvaiheilla ollut AA:ssa, jonka ohejelma ei minulle sopinut.
Nyt raittiutta on takana 34 vuotta. (muista vanha perusjäärien sanonta väärin raitistunut)
En ala arvostelemaan mitään malleja tai oma-apuryhmiä.
AA ei ole ainut ratkaisu päihdeongelmaan. On olemassa erilaisia ihmisiä jotka tarvitsevat erilaisia tukimuotoja.
Joitain yksittäisiä ihmisiä olen tavannut matkan varrella, jotka luulevat että alkoholiongelman voi voittaa vain AA;n kautta. Näitä oikeassa olevia on liian paljon juomassa. Oikeaan AA:suuteen kuuluu nöyryys, se voi olla outo asia, asiaa tuntemattomalle. Se voi olla myös kompastuskivi.
Luulen etten tarvitse AA;n opetusta ja ohjausta miten AA toimii.
Terapiamalli ei ole oppi, joten voit ensiksi tutustua aiheeseen.
Esimerkiksi suuri osa Myllyhoidon ja Minnesota mallin työntekijöistä ovat käyneet kyseisen terapiakoulutuksen.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Onko nuhakuume sairaus? Ei siihenkään ole parantavaa lääkettä, ja ihmiset toipuvat siitä todella spontaanisti, aivan ilman hoitoja.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #17

#17# en ole löytänyt tai törmännyt yhteenkään väitöskirjaan nuha-kuume asiasta sponttaanin toipumisen kohdalla.
Alkohlsimin, spontaanin toipumiseen alkoholismista löysin heti monta tutkimusta, Niemelä, Kuusisto, Hänninen & Koski-Jännes, Niemelä, Sobell & al.
Alkoholismi sairautena on edelleen sellainen sairaus, ettei siihen liene kellään oikeaa vastausta.
Alkoholismi pelkkänä yhtenä sairautena johtaa meidät harhaan. Sairaus pitäisi kohdata fyysisenä, psyykkisenä sosiaalisena, henkis/hengellisenä kokonaisuutena.
Eli ei parane kuten nuha tai nuhakuume ;)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #20

Tuo ”fyysinen, psyykinen, henkinen/hengellinen” on, kun hieman katsoin, metodina käytetty Hazelden-Minnesota-Betty Ford -klinikoilla. Eli noista sinä olet lähestymistapasi oppinut. Lisänä näillä on alusta pitäen ollut läheisten mukaan ottaminen, keskeisenä osana kaikkien toipumista. Nämä kaikki kolme ovat yhdistäneet voimansa Hazelden Betty Ford Foundationiksi.

AA voi olla jollekin hyvä, muttaeihän siellä tarvitse raitis olla. Ryypätä voi ja saa, ei siinä mitään menetä. Ei AAedellytä yhtään mitään, eikä ainakaan täysraittiutta.

Tätä minä olen yrittänyt sanoa:

”The American Society of Addiction Medicine describes addiction as "a primary, chronic disease of brain reward, motivation, memory and related circuitry." "Primary disease" means addiction is not the result of some other problem. For example, addiction is not caused by a bad marriage, financial hardship or a difficult childhood.”

Erityisesti sen, että addiktio ei johdu jostain muusta ongelmasta, vaan on primääri sairaus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

""Primary disease" means addiction is not the result of some other problem."

Tuo pitää (pitkälti) paikkansa. Tosin on osoitettavissa, että addiktiotaipumus voi laukaistua elämäntilanteen vuoksi, kun johonkin asiaan tottuu reagoimaan niin sanotusti "unohtaakseen" sen ja sitten ehdollistuu tuohon menetelmän tuomaan "helpotukseen". Sitten on olemassa ihmisiä, jotka ovat niin vastustuskykyisiä addiktioille, ettei moista ehdollistumista varsinaisesti tapahdu.

Sellaiset ihmiset, jotka ovat alkoholisteja pelkästään addiktion vuoksi ja jotka muutoin ovat tasapainoisia "ongelmattomia" persoonia, yleensä pystyvät elämään tuon addiktionsa kanssa, koska he pyrkivät hoitamaan muutkin arjen asiat. Sellaisia on työelämässäkin paljon, vieläpä korkeilla palleilla.

Alkoholismilla on siis monta kuvaa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #35

Missätuo väitteesi on osoitettu, jos se on osoiitettavissa? Miksi ko. foundation ei vetoa siihen, että näinkin voi olla? Hazelden on aika menestyksekkäästi hoitanut näitä hommia jo vuodesta 1949, ainakin verrattuna A-klinikkasäätiöön.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #36

Kommenttiosioni koostui kolmesta kappaleesta. Mitä niistä haluat perusteltavan?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #37

Varmaankin se, jonka ilmoitit olevan osoitettavissa.

”Tosin on osoitettavissa, että addiktiotaipumus voi laukaistua elämäntilanteen vuoksi, kun johonkin asiaan tottuu reagoimaan niin sanotusti "unohtaakseen" sen ja sitten ehdollistuu tuohon menetelmän tuomaan "helpotukseen".”

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #40

Addiktioista on hyvää analyysiä seuraavan linoin takana:

https://www.mielenterveysseura.fi/en/home/mental-h...

Muun muassa:
"An addiction may be social, psychological or physical or a combination of all of them. Social addiction refers to addiction to the group using a possibly addictive substance. Smoking started during school years, for example, is usually related to some sort of peer group pressure."

"Learning experiences, difficult life situations and genetic predisposition have been shown to play a role in the development of addiction. Addiction can be learned, such as when smoking has become a way of spending time or preparing for a situation causing anxiety. Addiction can also result from a difficult life situation and crisis, such as when one tries to seek comfort for one’s own anxieties in alcohol."

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #35

#35# Alkoholismila on niin monta kuvaa työpaikoilla, kuin mitä hyväksytään.
Tavallinen duunari lentää työstä pois alkoholin käytön takia, mutta kaappijuoppo toimistotyöntekijä, verroinkin johtavassa asemassa oleva ei joudu.
Alkoholismia ei ole kuin yhtä tyyppiä, se on se kun ihmiselle syntyy riippuvuus alkoholiin.

Se miten alkoholi, tai alkoholismi vaikuttaa persoonaan on eri asia.

Addiktio syntyessä, toisilla on kyky säilyttää kulissit ja oma naamari pitkään. Yleensä työyhteisö ja oma perhe pitää tuota kulissia yllä

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #33

#33#

Minun lähestysmistapani kyllä pohjautuu ihan kokonaan muuhun.

Suoritin yhden osion omassa tutkinnossani nimenomaan tuosta F,S,P, H osiosta, kuitenkin enemmän pureutuen tuohon hengellisyyteen ja avaten sitä. Olen pohtinut, tutkinut ja lukenut tuota hengellisyyttä myös teologian näkökulmasta. Niemelä käsittelee asiaa kahdesta näkökulmasta teologis-/terapeuttinen ja terapeuttis-/teologoinen eli painoarvo hoidolla on ensimmäisen nimikkeen mukaan. Oma näkemykseni perustuu aika pitkälle Sininauhaliiton tekemän koulutusmuistion (kirjan) pohjalle. Tein oman lopputyön PT tutkinnossa Kristillisestä päihdetyöstä, jossa pääpaino li Kristillisessä päihdetyössä ja käsittelin hengellisyyttä myös laajempana kokonaisuutena.
Kannattaa muistaa se että alkujaan AA oli hyvin hengellinen ohjelma, enne kuin sitä muutettiin.

Myllyhoidon ohjelmahan perustuu nimenomaan M1nnesota hoitoon, he tekevät sitä edelleen maltillisesti. Sitten on tullut tämä Minnesota hoito.
Minä olen tullut aikoinani pieneen Kristilliseen hoitokotiin, sieltä minä olen sen alun perin peruspohjan oppinut.
Jorma Niemelän tutkimus, sekä Kristillisen päihdetyön materiaali on se lähtökohta, ei mitkään "Fordit"
Jenkkilässä nämä Ford hoitomuodot ovat saaneet julkisuutta siitä, että heidän potilaina on ollut julkkiksia ja hyvin merkityksellisessä asemassa olevia ihmisiä. Heidän hintataso on myös suhteellisen korkea. Korkea hintataso nostaa myös kynnystä ja seuloo motivoituneemmat ihmiset mukaan, koska heillä on vielä liian paljon menetettävää.

Juovat alkoholistit eivät kestä AA:ssa pitkään. AA;n ohjelma on hyvä sille kenelle se sopii.

Minnesota hoito on hyvä kenelle se sopii.

Hengellinen herääminen ei ole yksi oikea vastaus, mutta se on vastaus sen henkilön hengellisiin tarpeisiin. Tätäkin markkinoidaan välillä hyvin kyseenalaisin keinoin yhtenä parhaista hoitomuodoista.

Alkoholismi tai riippuvuus syntyy monella eri tapaa, se ei ole irrallinen sairaus.
Pelkkä sairauteen tuijottaminen johtaa harhaan.

Alkoholistilla on tuhat syytä sairastua alkoholismiin, ja jos ei ole hän keksii ja kehittelee lisää.

Yksikään hoito ei kuitenkaan ole se ainut oikea ratkaisu hoitoon. Oikea hoito se joka löydetään yksilötasolla.

Monesti me tuijotamme motivaatiota, miten korkealla se on. Minusta paras tapa on siirtää mahdollisimman paljon vastuuta autettavalle itselleen ja lopettaa ulkopäin ohjaus oikeaan hoitomuotoon.

muokattu Hak

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Eri ihmiset oireilevat eri tavalla ja vaativat yksilöllistä hoitoa. Samanhan näkee muidenkin sairauksien hoidossa. Osa tarvitsee lääkettä x, toiset lääkettä y ja myös lääkemäärien osalta annokset ja teho vaihtelevat.

Ja miksi toiset sairastuvat ja toiset eivät? Ihmiset ovat erilaisia. Olennaista onkin todennäköisyys, jos teet näin, todennäköisyydellä x sinusta tulee ennen pitkää alkkis.

Ei tämä rakettitidettä ole eikä siitä kannata tehdä liikavaikeaa. "Miksi olen" on noita juttuja joita saa toiset pohtia.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #19

#19# Metsästän tarkoituksella tuota laajaa näkemystä kysymykselläni. Sinun vastauksesta tulee mielestäni yksi tärkeimmistä pointeista hoidon suhteen "yksilöllinen hoito" Valitettavasti tämä asia unohtuu, maksusitoumuksen antajalta. Siksi Suomessa on vaikea saada oikeaa ja tarkoituksenmukaista hoitoa.
Hoitopainote on enemmänkin selviytymisen tukemista.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #22

Alkoholistin paranemisprosessi lähtee hänestä itsestään ja niin kauan kuin motiivia ei ole, hoito on itse asiassa juomakuntoon saattamista. Pakkokatkaisuun määrääminen olisi hyvä keino antaa alkoholistille edes mahdollisuus alkaa miettiä motiivia. Päihdetyöntekijänä ymmärrät mistä puhun.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #25

Eläkkeellä ;)
Nyt uskaltaa jo vähän arvostella nykyistä suuntausta.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #27

No, itsellänikin on parin ammatin takia myös näkökulmaa asiaan yli 30 kokemuksella. Olen muistaakseni aina kitissyt hoitojen tehottomuudesta mutta aina ollut vaatimassa holisteille hoitoa.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #28

Hoitojen ja pakkohoitojen suhteen ole aika "kyynistynyt" eniten surettaa nuoret huumeitten käyttäjät, ehkä siellä päässä voisi ajatella pakkohoitoa.

Hoitoja pitäisi mielestäni tehostaa, enemmän yksilökohtaiseksi sopiviksi

Meillä saattaa olla monta yhteistä tuttua.
Heitän yhden, älä sano mitään muuta kuvaava, sano tunnistatko tai et. Hyvä ystäväni "kaasuantti"

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Alkoholismi kehittyy juomalla alkoholia tai syntymällä alkoholistiksi ja kaikki tältä väliltä.

Jotkut juovat parantaakseen psyykkisiä oireita, toiset saavat psyykkisiä oireita juotuaan, ja kaikki tältä väliltä.

Alkoholin himo taittuu, kun on riittävän pitkän aikaa juomatta ja hoitaa henkisen tasapainonsa kuntoon sopivalla päiväohjelmalla ja terapialla.

Fyysiset ja psyykkiset haitat häviävät aika pian, sosiaaliset hitaammin.

Keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet usein toimivat kuin viinaryyppy, eli herättävät viinan himon.

Tuossa aluksi...

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Otat yhden hyvän näkökulman esiin "himo"
Ehkäpä hoidossa yksi keskeinen seikka on löytää vastaus tuohon himoon.
Minun mielestä himoa ei voi hoitaa lääkkeillä, ei myöskään terapialla. Siihen pitää löytää syvempi vastaus.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

JA minua itseäni hämmentää se, että kuka on se joka määrittelee alkoholismini, montako paukkua minun tarvitsee ottaa ollakseni sellainen ja mitä muita haittoja tähän täytyy sisältyä?
Voinko siis tintata litran/kaksi kirkasta viikonloppuisin, jos viikolla teen työni ja velvoitteeni?

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#43# Tiedän muutamia henkilöitä jotka juovat paljon viikonloppuna ja sellaisia. jotka huovat viikolla viikonloppuna eikä ole itsellä mitään ongelmaa, mutta vaimolla ja muilla ystävillä on se ongelma.
Eli kuka heistä on ongelmainen.
Sekö joka ei suostu alkoholistin alaisuuteen ja ohjeisiin.

Mielestäni alkoholismi kyllä tulee esiin jos seuraa riippuvuuden määritelmää.
Kysytään näin. montako viikonloppua voisit olla "tinttaamatta litran/kaksi.
Toinen peruskysymys voisi olla miksi sitä pitää tintata litra/kaksi?

Se missä vaiheessa alkoholismi sitten aiheuttaa muita fyysisiä haittoja riippuu aina ihmisestä.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Alkoholismi on sairaus jonka kriteerit on määritelty ICD-luokituksessa.

Varsinaisen alkoholismin lisäksi alkoholi voi olla "ongelmapäihde" monin eri tavoin ja aiheuttaa alkoholinkäytöstä johtuvia ongelmia, ilman varsinaista riippuvuutta. Tällä tarkoitan esim. "rähinä-viinan juojia".

Alttius alkoholin tai muidenkin päihteiden runsaalle, ongelma- tai ongelmalliselle käytölle liittyy moniin psykiatrisiin sairauksiin ja tiloihin. Esimerkiksi ADHD-alttius altistaa amfetamin ongelmakäytölle, maanis-depressiivisillä on taipumus runsaaseen alkoholinkäyttöön ja skitsifeenikot "tupakoivat" runsaasti.

Suhde ja käyttö alkoholiin ja muihin päihteisiin riippuu paljon yksilöstä. Kun hoidetaan päihdeongelmia tai päihteistä aiheutuvia ongelmia niin pitäisi huomioida että ihmiset ovat yksilöitä ja "päihdeongelma" ilmenee monin eri tavoin. Tästä syystä myös hoitokeinot, hoitovalikoimat ja hoidon tavoite tulee olla yksilökohtainen. Koska ihmiset ovat yksilöitä niin toisille sopii erilainen hoito ja tavoite kuin toisille. Jollekin Minnesota-malli on paras, toisille AA on ehdoton apu, toiset voivat tarvita esimerkiksi terapiaa päästääkseen traumoista eroon joista eroon päästäkseen juovat.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#44# "Esimerkiksi ADHD-alttius altistaa amfetamin ongelmakäytölle, maanis-depressiivisillä on taipumus runsaaseen alkoholinkäyttöön ja skitsifeenikot "tupakoivat" runsaasti. "

Eli pitäiskö jotenkin ymmärtää että amfetaminia voi käyttää muutenkin pidempikestoisesti, siis oikein?

Onko kaikki tai suurin osa suurkuluttajista maanis-depressiivisiä.

Tai sitten tupakoitsijat skitsofreenikkoja.

Minusta tämä on liian suora polku verrata asioita.

Loppuosan kirjoituksestasi olen samaa mieltä.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Puhuin kommentissani alkoholin ongelmakäytöstä alkoholismia laajemmin ja sen aiheuttamista erilaisista ongelmista. Koitin tuoda esille sitä että päihteidenkäytön taustalla on monia erilaisia syitä ja varsinaiselle ongelmakäytölle altistavia tekijöitä. Yhtenä esimerkkinnä altistavista tekijoistä toin tietyt mielenterveydenongelmat. Tietyistä mielenterveysongelmista kärsivillä ihmisillä on hyvin usein muös ongelmia päihteidenkäytön kanssa. Olettaisin että osittain samanlaiset tekijät altistavat sekä mielenterveys- että päihdeongelmille. Ei mielenterveysongelma ole edellytys päihdeongelmalla, vaikka usein kulkevatkin "käsi-kädessä". Skitsofreenikko voi olla täysin "raitis" siinä missä psyykkisesti terveestä voi tulla päihteiden ongelmakäyttäjä tai alkoholisti ajan kanssa.

Ja ilmaisin itseni huonosti. Tarkoitus oli sanoa että ADHD-oirekuvan omaavilla henkilöillä on alttius amfetamiinin ongelmakäyttöön.

En ymmärrä tuota amfetamiini-kommenttiasi. Kaikkia päihteitä voi käyttää monin eri tavoin. Jos vetää "piriviivat" puhdaslaatuista "piriä" kerran vuodessa niin se tuskin aiheuttaa mitään haittoja. Jos "rännää" huonolaatuista piriä päivittäin niin terveydelliset ja sosiaaliset haitat tulevat hyvinkin nopeasti todella suuriksi. Suurivolyyminen ja jatkuva amfetamiinin käyttö on useimmissa tapauksissa erittäin haitallista kaikin tavoin, puhumattakaan metamfetaamista tai "korvikkeista". Oma lukunsa ovat tietysti ns. ADHD-lääkkeet ADHD:n hoidossa. Ne ovat hyvin lähellä koostumukseltaan amfetamiinia ja suurinta osaa niistä voi käyttää päihteenä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Eiku tää olikin jo toinen Kärkkäisen avaama keskustelu, sorry!

Muna vai kana on alkoholismia tarkasteltaessa oleellinen kysymys ja itse vastaisin siihen, että sekä-että.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#45# Hyvä vastaus edelleen.

Itseäni on nämä kolme asiaa aina kiinnostanut. Syy, seuraus, vai sairaus.

Täydellistää vastausta en ole vielä löytänyt.

Sairauskäsitteellisyys tahtoo karata aina käsistä, kun sitä kysyy.

Vähän yli kaksikymmentä vuotta sitten minun jyrkkä mielipiteeni oli että alkoholismista ei voi toipua tai parantua kuin hoidon kautta.

Olen joutunut pyörtämään mielipidettä paljonkin.

Suomalaisesta päihdepolitiikasta ei ole tarvinnut muokata näkökantaa, se on edelleen, tiettyjen tahojen hallinnassa.

Kun päihdehoitojen valvonta ja toteutus vapautuu avoimemmaksi ja samalla kuunnellaan toteuttavaa tasoa enemmän, tulemme näkemään hyvinkin paljon hyviä muutoksia, myös hoitojen, mutta ennen kaikkea ylläpitohoitojen tasolla.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Itse uskon jonkilaisena kokemusasiantuntijana, että oma tahto on keskeinen jos haluaa raitistua tai vähentää alkoholinkäyttöä. Pitää muistaa alkoholin luonne nautintoaineena, jolloin houkutus nautintoon lienee hyvin suuri, vaikka nautinto ei kestä muuta kuin nousuhumalan ja vähän sen jälkeen. Oikeanlaisella sosiaalipolitiikalla voitaisiin varmasti ennaltaehkäistä uusien juoppojen määrää tulevina vuosina. Perusasiat kuntoon kaikille kansalaisille ja mahdollisuus löytää korvaavia nautintoja elämään kuin alkoholi. Itse dokasin reilu vuosikymmen sitten just ahdistavalta tuntunutta olotilaani helpottaen. Moni asiantuntija on käsittääkseni jopa sen kannalla, että kaksoisdiagnoositapauksissa ensimmäinen diagnoosi on aina alkoholismi, mutta itse en ole asiat toisin kokeneena henkilönä tätä mieltä.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Päihdeongelma ja nimenomaan alkoholismi koskettaa Suomalaisia. Ihan karkean arvion mukaan jokaisella Suomalaisella on lähipiirissä, tuttavissa, työkavereissa ja osalla omassa suvussa 1 - 4 alkoholihaitoista kärsivää ihmistä.
Osa kieltää tämän totuuden, osa myöntää tämän totuuden.

Alkoholismi ei ole kantasuomalaisten perussairaus. Jostain kumman syystä myös maahan muuttaneet maahanmuuttajat, joiden kulttuuriin ei ole kuulunut alkoholi, alkoholisoituvat Suomessa ( puhun nyt vain Suomen näkövinkkelistä) ja joutuvat asunnottomiksi.

Tässä vaiheessa voisi kysyä, miksi? Onko tämä ongelma myös yhteiskunnallinen ongelma?

Osa tuntee suurta vihan tunnetta näitä henkilöitä kohtaan, osa hyväksyy asian hiljaa, osa pyrkii auttamaan näitä ihmisiä.

Tämä ongelma meillä on jokainen itse joutuu miettimään mitä itse tekee tämän asian kanssa kohdatessaan tämän asian.

Itse suhtaudun asiaan niin, että henkilö juo niin kauan kuin janottaa ja jos haluaa apua autan, mutta en tee koskaan tämän henkilön puolesta päätöksiä.

Suomessa on arvioiden mukaan noin 500.000 suurkuluttajaa, joista karkean arvion mukaan 50.000 alkoholistia.
Itse arvioin määrään laajemmaksi 500 - 700.000 ja 50 - 70.000 alkoholistia.
Tämän lisäksi meillä on prosentuaalisesti pieni määrä huumeitten käyttäjiä, puhutaan laittomista huumeitten käyttäjistä.
Laillisia huumeitten käyttäjiä meillä saattaa olla aika huima luku, koska mieliala ja unilääkkeitä meillä käyttää 1,2 -1,3 miljoonaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ehkäpä ihminen ei ole luotu elämään näin korkeilla leveysasteilla. Tämä on oikeastaan ihmislajille väärä paikka. Ihminen on alunperin trooppisten alueiden eläin, josta se on sitten levittäyttynyt kulttuurisopeutumisen kautta subtrooppiselle alueelle ja lauhkealle vyöhykkeelle, mutta arktisilla alueilla asuu perin vähän populaatiota eikä valon määrä ole luontainen ihmiselle sen kummemin kesällä eikä talvellä. Olisiko elämän puitteiden synkkyydellä osuutensa?

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Tuohon Juhan pohdintaan en ole koskaan syventynyt, aika mielenkiintoinen näkemys.
Kun itse seurasin läheltä asunnottomuutta ja olin siinä työssä mukana, törmäsin siihen asiaan että Itä-Afrikan maista tulleet henkilöt aika nopeasti oppivat Suomalaisen kultuurin huonot puolet.
Heistä löytyi yllättävän paljon myös niitä, jotka käyttivät pääpäihteenä alkoholia ja syrjäytyivät asunnottomuuden tielle.
Tarttuiko heihin tämä Suomalainen synkkyys vai mikä.
Itse etsisin kyllä syitä vieläkin syvemmältä näistä rakenteista, yhteisöllisyydestä yms.
Itseäni ei itse päihdeongelma kiinnosta niin paljon kuin syntymekanismi ja syyt, siis todelliset syyt.
Tämä siksi että se antaisi paremmat keinot vaikuttaa sinne alkupäähän siihen missä nämä ongelmat syntyvät ja kasvavat. Koska ne ei synny hetkessä, siihen tarvitaan aika pitkä aika enne kuin ne pääsevät akuuttiin vaiheeseen. Asialle voisi jotain tehdä, siellä alkupäässä, siellä syntyisi ne parhaat tulokset.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Tuo lääkkeiden käyttömäärä, mihin tilastoon se perustuu?
Suurkuluttajien määrä voi olla tosiaan suurempi kuin arviot kertovat, koska eihän sitä tarvi juoda kuin laatikkollinen olutta viikossa ja sitä ollaan jo suurkuluttajia.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Tieto oli aikaisempi lehtitieto ja perustuu ilmeisesti KELAn korvattavien lääkkeiden tietoihin.

Pelkästään unilääkkeitä käytetään 2017 lehtitiedon mukaan.
"2000-luvun alkuvuosina unilääkkeiden käyttö oli huipussaan. Tuolloin tuhatta asukasta kohti päivittäisten annosten määrä oli yli 50. Nyt unilääkkeitä käytetään noin 35 päivittäisannosta tuhatta asukasta kohti ilmenee Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastoista."

Näissä tilastoissa, myös alkoholitilastoissa, pitää myös muistaa että tilastoja tehdään yli viisitoistavuotiaille ja asukasluvun mukaan.

Masennuslääkkeissä on myös muistettava SSRI lääkkeet ja ne ei näy välttämättä tilastoissa.

Suurkuluttajissa pitää muistaa se ajatus, että puhutaan suurkuluttajien riskirajasta, ei suurkuluttajasta suoranaisesti.
Suurkuluttaja ajatuksessa painottaisin itse enemmänkin humalahakuista juomista.
Kuinka moni juo joka päivä kaksi ravintolannosta alkoholia?
Kuinka moni juo joka viikonloppu.
Tilastoja ja taulukoita ei pidä lukea liian mustavalkoisesti.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #55
Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

"Tämän lisäksi meillä on prosentuaalisesti pieni määrä huumeitten käyttäjiä, puhutaan laittomista huumeitten käyttäjistä."

Huumeita voi käyttää monelle eri tapaa, kuten alkoholiakin. On kokeilijoita, ns. "viihdekäyttäjiä" ja varsinaisia ongelmakäyttäjiä. Jos kannabis lasketaan mukaan niin esim. vuoden aikana kokeilleiden tai käyttäneiden määrä lienee aikuisväestössä lähempänä 10 %. Nuorten ikäluokkien kohdalla puhutaan jo useammasta kymmenestä prosentista. Varsinaisia "kovien" huumausaineiden ongelmakäyttäjiä arvioitiin v. 2012 olevan 18-30.000. Mutu-tuntuma on että määrä olisi jonkin verran noussut. Enää ei olla kovin kaukana siitä että 1 % kansalaisista on huumausaineiden ongelmakäyttäjiä. Vertailuksi voisi ottaa että esimerkiksi skitsofreenikkoja on n. 1 % väestöstä. Huumausaineiden ongelmakäytön määrän suhteen ei puhuta enää mistään minimaalisen pienestä joukosta.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Satunnaiskäyttöä ei huomioida, ns.kokeilijoita.
Arvio huumeittenkäyttäjistä on vaihdellut 1-2% prosenttina, voi olla enemmänkin.
Korvaushoito on tuonut uuden ryhmän. Ryhmän jonka olemassa olosta kiistellään onko se oikein tai väärin. Itse suhtaudun siihen eettisestä näkökulmasta.
Voi olla että joku katsoo että väheksyn huumeongelmaa, en väheksy, kuitenkin meidän pääpäihde on alkoholi, joka tuo myös siinä suhteessa suuremmat kustannukset yhteiskunnalle.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta Vastaus kommenttiin #57

"Korvaushoito on tuonut uuden ryhmän. Ryhmän jonka olemassa olosta kiistellään onko se oikein tai väärin. Itse suhtaudun siihen eettisestä näkökulmasta."

Korvaushoidosta voi olla montaa mieltä. Korvaushoidon "sivutuotteena" Suomeen on tullut merkittävä määrä buprenorfiinin ongelmakäyttäjiä ja buprenorfiini lienee "rännätyin" päihde. Buprenorfiinin aiheuttavat ongelmat ovat merkittäviä, sitä ei ole kiistäminen.

Mutta vastapainoksi voi miettiä että nykyisin useimmilla pahasti opioidiriippuvaisilla on mahdollisuus "korvaushoitoon" joka vähentää merkittävästi huumeiden hankkimiseksi tehtävää rikollisuutta. 90-luvulla jolloin "turvallisuusratkaisut" pankeissa olivat heikonlaisia oli aseellisia pankkiryöstöjä viikottain. Esimerkiksi erittäin tunnettu "Honda-liiga" rahoitti heroiininkäyttöä pankkiryöstöillä. Ilman korvaushoitoa meillä olisi paljon enemmän omaisuus- ja ryöstörikollisuutta. Tosin edelleenkin "narkit" ryöstävät "pikkukauppoja" silloin tällöin mutta pääpiirteittäin Suomi on hyvinkin turvallinen. Buprenorfiini on merkittävä tekijä huumausainekuolemissa mutta pääsääntöisesti "spteekkilaatuisena" yksi turvallisemmista opioideista "väärinkäyttää". Buprenorfiini on vaarallisuudeltaan aivan eri tasoa kuin hengenvaaralliset fentanyylijohdannaiset.

Itse näen korvaushoidon tarpeellisena "työkaluna" päihteiden aiheuttamien kokonaishaittojen hallinnassa. Tosin siinäkin on paljon erilaisia ongelmakohtia monin eri tavoin.

Huumausaineiden käyttö on lisääntymässä rajusti mutta edelleen alkoholi on meidän yhteiskuntamme pahin "päihde" kokonaishaitoiltaan. Yksilön terveyshaittojen lisäksi sen oheisilmiönä seuraa hyvin paljon eriasteista väkivaltaista käytöstä joka on yksi alkoholin merkittävimmistä haittamuodoista.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #62

#62# Korvaushoidossa alkuperäiseltä tarkoitukseltaan on hyvää, mutta onko se pysynyt sitten siinä raamissa, siitä voidaan olla monta mieltä.

Korvaushoito pitäisi nähdä myös inhimillisenä tekijänä. Monet jotka vastustavat sitä eivät voi kertoa myöskään muuta vaihtoehtoa. Lopettaminen kun ei ole se mahdollinen vaihtoehto.

Ei huumeet kuitenkaan ole se vaihtoehto alkoholin tilalle. Ei ne kovien aineitten käyttäjätkään ole ihan vaarattomia tapauksia. En lähde käymään kädenvääntöä siitä kumpi on turvallisempi.
Vaarattomia huumeista ei ole.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta Vastaus kommenttiin #65

"Vaarattomia huumeista ei ole."

Kaikilla päihteillä on aina haittansa riippuen mm. käytettävän päihteen laadusta, käyttömääristä, käyttötavoista, juridisesta asemasta, päihteen sosiaalisesta merkityksesta yhteiskunnassa ja jakelukanavasta ja erityisesti yksilöstä.

Päihteiden kirjo on todella laaja ja haittavaikutukset ovat hyvin moninaisia. Haitatonta päihdettä ei ole olemassakaan.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Eipä meitä skitsofreniakuntoutujia julkisesti silti noteerata juuri millään lailla, vaikka kaltaisiani on tosiaan noin 50000 kansalaista Suomessa.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #58

Monet mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat monille Suomalaisille vielä liian pelottava asia tai tabu, niistä ei uskalleta puhua. Masennuksesta on uskallettu alkaa puhumaan, mutta siinä on mopo alkanut jo "keulimaan" pitkän aikaa, eri lehtien herkutteluilla.

Ei ole pitkä Suomen historiassa kun hoitoja tehtiin toisin. Vierailin Kellokosken sairaalan museossa ja tutustuin heidän historiaan, sen aikaiseen suhtautumiseen ja hoitoihin. Hiljaiseksi veti.

Parasta tässä on kuitenkin se että monet vaikeat sairaudet on avoimuuden ja hyvän hoidon kanssa yhdessä saatu nykyään hyvään hallintaan.

Noita määriä en tiedä, vai oliko tuo sinun ilmoittama luku suora suhteutus tuohon 1 %

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Korjaus kohtaan #50#
"Alkoholismi ei ole kantasuomalaisten perussairaus. Jostain kumman syystä myös maahan muuttaneet maahanmuuttajat, joiden kulttuuriin ei ole kuulunut alkoholi, alkoholisoituvat Suomessa ( puhun nyt vain Suomen näkövinkkelistä) ja joutuvat asunnottomiksi."

Korjaus tähän alle. Tekstin piti olla näin:
Alkoholismi ei ole pelkästään kantasuomalaisten perussairaus.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Eikös alkoholin tuominen ja siirtyminen Yhdysvaltojen alkuperäisasukkaiden (intiaanit ja eskimot) elämään ole ollut heille erittäin tuhoisaa. Alkoholi taitaa olla "tuhoisa" päihde kaikille roduille ja kansoille jos sen päihdehakuinen käyttö yleistyy.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #63

#63# Alkoholi on luokiteltu myrkyksi ja humalatila myrkytystilaksi.

Toimituksen poiminnat